Metsästäjä (AMK)

Reptiliaani tutkii 

Alienit saapuvat maahan noin vuonna 300 000 JR (jälkeen romahduksen). Nämä olennot ovat tottuneet suurempaan painovoimaan, joten heidän mielenkiintonsa on ainoastaan tieteellistä. Tai inhimilliseen (kai näin voi sanoa) tapaan tieteellistä hetken aikaa, kunnes kaivostoiminta saadaan käyntiin. Biologit tutkivat kuumeisesti monimuotoisia pieniä karvaisia ja vielä pienempiä ja monimuotoisempia hassunäköisiä elollisia. Paleohistorioitsijat tutkivat fossiileja ja raunioita, kiinnittävät huomiota muutaman sadan tuhannen vuoden takaisiin raunioihin joka puolella planeettaa ja niitä mitä ilmeisimmin asuttaneiden olentojen jäännöksiin. Arkeologien luokitellessa aineistoa ja lingvistien selvitellessä olentojen kieltä, paleontologit toteavat niiden olleen sekasyöjiä hampaiden perusteella. "Opportunistit rakentavat sivilisaatioita, he toteavat myhäillen."

Kasvien syönnistä

Ihminen on ruokavalioltaan opportunisti, kuten kuka tahansa arkeologi tai historioitsija tietää ja paleontologi näkee hampaista yhdellä silmäyksellä. Ihmisen menestyksen taustalla on muiden avujen lisäksi ihmisen luonnollinen ruokavalio: "Syö kaikkea, mikä ei tapa ainakaan ihan heti tai mitä saat hengiltä porukalla." Toki ihminen on kautta aikojen syönyt lähinnä kasveja. Niitä kun on helpompi saada kiinni kuin eläimiä.

Ihminen siis ei ole luonnostaan kasvissyöjä. Perniöösi tai raudanpuutosanemia vaanii varomatonta vegaania.

Eettistä eli ei, kasvien syömistä on lisättävä ja lihan syöntiä vähennettävä. Jos nimittäin aiomme yhä lisääntyä ja täyttää maata.

Ruokaa tehokkaasti

Tehomaatalous on monille kirosana. Mutta miksi ruokaa sitten pitäisi tuottaa tehottomasti, rajallisia luonnonvaroja tuhlaten? Ei tarvitse eikä saa. Jos nimittäin aiomme yhä lisääntyä ja täyttää maata.

Vanhustenhuolto ja metsästys

Kuvitelkaa, että pääkaupunkiseudulla päätettäisiin ulkoistaa koko vanhustenhuolto. Oikeastihan sellaista ei voisi tapahtua, mutta kuvitellaan nyt kuitenkin.

Kustannuksia säästämättä homma annettaisiin järjestölle, jolla on 300 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten kelpoisuutta testataan esimerkiksi näyttämällä kuvaa paskaisesta ja puhtaasta vaipasta ja kysymällä, kumpi kannattaisi vaihtaa. Mikäli vastauksista suuri osa on oikeita, vapaaehtoinen hyväksytään kelvolliseksi.

Vapaaehtoiset käyvät tekemässä töitä porukalla silloin, kun sopiva aika sattuu. Jos ei satu, työt jäävät hoitamatta. Vaipat hävitettäisiin räjäyttämällä, missä hommassa loukkaantuu muutama hoitaja vuodessa. Kuolemantapauksiakin sattuu. Sen lisäksi räjähteitä joutuu jatkuvasti hukkaan ja niitä räjäytellään siellä täällä.

Saattaisi olla, että seuraavalla kerralla kilpailutuksen voittaisi jokin muu instanssi.

Valitettavasti kuvitelma ei ole tuulesta temmattu. Tällä tavalla nimittäin maassamme tuotetaan riistaeläinten lihaa. Ei kovin tehokasta. Vaippojen hävittäminen räjäyttämällä on tietenkin mielikuvituksen tuotetta, mutta sitä vastaa aseiden jakaminen sadoilletuhansille ihmisille ilman erityisen tärkeää syytä.

Disclaimer

Joku voisi ajatella, että pilkkaan metsästäjiä, mutta se ei ole tarkoitukseni. Pilkkaan järjestelmää. Ihmiset saavat pitää vaarallisia metsästysaseita naurettavan helposti. Pesulapun käyttöä valvotaan huolellisemmin. Ei ole yksittäisen metsästäjän syy, että se on yhtä helppoa kuin yksityisautoilu.

Metsästäjä (AMK) ja metsästysbiologin suuntautumisvaihtoehto

Olisin huono valittaja, ellei minulla olisi ehdottaa parannusta. Parasta olisi jättää metsästäminen ammattilaisille. Tässä olisi paikallaan perustaa yksi suojattu ammattinimike lisää: metsästäjä. Ammattikorkeakoulu riittävinä biologian opintoineen ja käytännön harjoitteluineen voisi olla sopiva. Alan kehittämiseksi jossain oliopistossa voisi olla metsästysbiologin suuntautumisvaihtoehto.

Metsästäjän työpaikka olisi tietenkin perustettavalla valtion metsästyslaitoksella. Eivät metsästettävät eläimetkään välitä, minkä kunnan tai maakunnan alueella kuljeskelevat. Turhat aseet on kerättävä ihmisiltä pois mitä pikimmin muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen.

Tämä ei ole tieteellinen teksti, mutta kerronpa silti sidonnaisuuteni. Aseistakieltäytyjänä on luonnollista suhtautua aseisiin ennakkoluuloisesti. Samoin metsästys ei ole minulle tuttua, joten sitäkin on minun helppo vastustaa täältä kaupunkiasunnostani. Sidonnaisuuteni ovat pelkästään psyykkistä laatua. Kukaan ei maksa tästä minulle.